keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

liikkeessä

Rakennan tätä nykyistä elämääni hetkistä, päivistä, viikoista, kuukausistakin. Jokainen päivä on arvoitus, jonka luonne ja sisältö avautuu eteeni aamuisin, ja näillä ehdoilla etenen, silloin kun minun ei täydy muuta. Olen päättänyt, että tärkeintä on, että menen eteenpäin, vaikka kuinkakin pienin askelin ja teoin. Askelten suunnalla tai tekojen sisällöillä ei ole oikeastaan edes niin suurta merkitystä - tärkeintä on pysyä liikkeessä, sillä vain sitä kautta, menemällä mukaan maailmaan ja antamalla sille vuorostaan mahdollisuuden liikuttaa jotain minussa, voin tuntea olevani, eläväni, jatkuvani, nyt ja myös huomenna ja todennäköisesti senkin jälkeen.

Muistan jälleen liikkeessä pysymisen ja pienten tekojen tärkeyden ja ryhdyn rakentamaan elämääni rutiineja, jotka laittavat minut liikkeeseen jokaisena päivänä ja luovat elämääni jatkumoja. Kamera saa toimia jälleen liikuttajanani - otan käyttöön tutun tavan ottaa ainakin yhden kuvan joka päivä; ihan sama minkälaisen tai mistä kohteesta, pääasia että kiinnostun elämästä ympärilläni ja itsessäni ja kuvaan, ihan joka ikisenä päivänä. Tämä tapa on kantanut minua ennenkin vaikeiden aikojen yli - silloinkin, ennen leikkauksiani, kun en enää edes oikeastaan nähnyt kuvata, kuvasin kuitenkin, puolen vuoden ajan, ja se päivittäinen kuvaamisen teko aina selkiytti jotain minussa sekä rakensi huomista, vaikka kameran ruutu saattoikin tarjota silmille pelkkää sumua ja tuhrua. Päivittäinen kuvaaminen on minulle paitsi olemisen horisonttia rakentava tapa, niin myös toimintaa, josta mainio Natalie Goldberg (joka kirjoittaa pääasiassa kirjoittamisesta, mutta jonka kirjoittamista koskevat ohjeet ovat sovellettavissa myös vaikkapa valokuvaamiseen) ehkä käyttäisi termiä "kompostointi" - ajatustensa ja tunteidensa jatkuvaa möyhentämistä, usein työlästä ja turhauttavaakin, mutta lopulta jossain mielessä palkitsevaa, kun tulee aika lunastaa palkkio aherruksesta, mikä se sitten onkaan - ilmaisunsa lopulta saanut ajatus tai tunne tai jonkin yhtenäisen punaisen langan näkeminen kaikessa siinä möyhittyjen havaintojen ja ajatusten kompostissa, esimerkiksi. Kompostoiminen, tapahtuipa se kuvin, sanoin tai miten tahansa, on terapeuttista ja itseä hoitavaa toimintaa ihan parhaimmillaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti